Taloyhtiön remontissa käytettiin aluksi ennakkoon sovittua Kiillon saumamateriaalia. Kesken remontin vaihdettiin tuottaja Ardexiin. Loppujen 75 % kohdalla käytettiin kaksi kertaa kalliimpaa kosteussuojan sisältävää sauma-ainetta. Vaihto tehtiin, kun epäiltiin ensimmäisen sauma-aineen laatua (työmiesten selitys). Urakoitsija ei kuitenkaan tehnyt siitä ”reklamaatiota” (ilmoitusta) materiaalivalmistajalle, kuten lain mukaan olisi pitänyt tehdä, eikä taloyhtiön edustajat ole asiaa taloyhtiön puolesta tiedustelleet (puheenjohtajan selitys).
Uusi sauma-aine ilmestyi joko tilattuna tai kuin ”lautakasa pihamaalle”, ja se otettiin vastaan ihmetellen.
Alkupään kaksi samaa väriä olevaa kohdetta ovat kosteudelle alttiina oireilleet samalla tavalla. Toinen siksi, että asukasta kehotettiin kastelemaan seiniä 4 kk ajan ja toinen siksi, että se on yhteissaunan pesuhuone. Asunnon kylpyhuoneen seinät oireilivat ensimmäisestä päivästä lähtien, ja sitä korjailtiin koko remontin keston ajan hiomalla tai uudistamalla saumojen pintaa. Kaksi viikkoa tämän asunnon oireiden ilmestymisen jälkeen sauma-aine vaihdettiin muualla.
Taloyhtiön edustajat hyväksyivät luovutuksessa remontin ilman huomautusta, vaikka ko. asunnossa olleet vialliset kohdat on jätetty pääosin korjaamatta. Osakas jäi siihen uskoon, että huomautus tehtiin ja mm. sauma-asiaa tarkkaillaan!
Yhtiökokouksessa seuraavana keväänä ei putkiremontista saanut puhua mitään. Kokouksen jälkeen edes pyynnöstä hallituksen jäsenet eivät tulleet kohdetta katsomaan. He kehottivat osakkaan itse hankkimaan oman tarkastajan ja tekemään näytöt urakoitsijalle ja materiaaliedustajalle. Sovitun näytön aika ei sopinut asiantuntijoille, mutta urakoitsija kävi ja viittasi tarkistuskäyntinsä jälkeen siihen, että asukas on asunut asunnossa remontin jälkeen pitkään... Omaa mielipidettään saumoista hän ei sanonut, mutta halusi sellaisen materiaaliedustajalta. Materiaaliedustaja ei tullut, koska heitä ei ole urakoitsijan taholta materiaalista reklamoitu. Koska vain yksi valittaa, ei valmistaja ole hänen mielestään vastuussa.
Asukas teki kyselyn hallitukselle, ovatko he noudattaneet remontin aikana sopimusehtoja ja asunto-osakeyhtiölakia ja pyysi tekemään puuttuvan kirjallisen reklamaation takuuajan puitteissa. Hallitus järjesti heti ylimääräisen yhtiökokouksen, johon kiinteistöliiton edustaja oli kutsuttu. Lakikysymykset peitettiin sen alle, ettei asukas ole oikea henkilö ratkaisemaan lopputulosta. Mitään ongelmaa ei hallituksen mielestä ole!! ”En ole huomannut saunassa mitään..”, sanoi puheenjohtaja.
Asukas ehdotti kokouksessa kauppakamarin virallista tarkastajaa takuutarkastuksen tekijäksi, joka olisi puolueeton ja jonka lausunto olisi oikeuskelpoinen. Näin päätettiin! Myöhemmin hallitus ilmoitti tilintarkastuksen yhteydessä, että se valitsee itse tarkastajan lopputarkastukseen.
Takuutarkastuksen suoritti yksityinen tarkastaja, joka on urakoitsijan käyttämä tarkastaja ja hän päätti, että kaikki on normaalia. Hän on näitä paljon nähnyt! Vain ulosmenoputken päät ja railot korjattiin.
Hallituksen mummoihminen (85v.) sanoi samassa tilanteessa, että pese itse jäljet tai maalaa, mutta älä vesivärejä käytä. Hänestä sinne ei tarvitse pysyvästi jäädä asumaan, se kelvatkoon. Saunan pesuhuonetta kävi moni firma putsaamassa.
Lain mukaan urakoitsija on vastuussa 10 vuotta materiaalin laadunvarmistuksen ja reklamaation puuttumisen takia taloyhtiölle laiminlyönnin johdosta. Reklamaation tekemällä vastuu olisi ko ajan materiaalivalmistajalla. Jos taloyhtiö ei ota asiaa esille ollenkaan remontin aikana, miten se voi vuosien jälkeen asian todistaa, - sillä on nimittäin asiassa todistetaakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti