PUTKIREMONTTI -blogi taloyhtiöstä

PUTKIREMONTTI -blogi taloyhtiöstä

2012/06/25

Juttuni siirtyi Kouvolan hovioikeuteen

Kunnianloukkaussyytteeni on nyt siirtynyt Kouvolan hovioikeuteen ja se tullaan käsittelemään uudelleen myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Kannustusjoukkoni vertaa tapahtunutta AKT:hen
Olen kokenut kaiken vahvasti henkilökohtaisena kiusaamisena, ja siksi vertaan kokemuksiani teksteissäni koulukiusaamiseen ja käytän myös ilmaisuja ”taloyhtiö- ja remonttikiusaaminen ja asiantuntijaväkivalta”. Naiset kertovat paljon kiinteistöalalla tapahtuvasta naisiin kohdistuvasta vähättelystä ja asenteellisuudesta asioiden hoidossa. Jos olet yksineläjä, sitä tapahtuu eniten.

Taloyhtiömaailmassa, missä osakkeenomistajilla on oikeuksia, heidän puhe- ja tiedonsaantioikeuksiensa estäminen, kirjesalaisuuden rikkominen, kysymyksiin vastaamatta jättäminen, kokouspäätösten vääristely pöytäkirjoissa, sovittujen yhtiökokouspäätösten ylittävät maksusitoumukset, kirjallisesti ja ajoissa pyydettyjen asioiden käsittelyn estäminen yhtiökokouksissa ja kokousnöyryyttäminen ovat asunto-osakeyhtiölain vastaisia.
Uhkailu asuntoon tunkeutumisella, oven sulkemisen fyysinen estäminen sekä asiantuntijoiden ja joukkovoiman liiallinen käyttö ja osakkaan uskottavuuden heikentäminen kutsumalla häntä mielenterveysongelmaiseksi, ovat syrjintää ja kiusaamista. Kaikki nämä ovat henkistä pahoinpitelyä ja osittain fyysistäkin.

Salatut taloyhtiöelämät
Asunto-osakeyhtiölain tulisi suojata osakkeenomistajan asumista ja omaisuuden hoitoa, mutta lakia ei kunnioiteta. Ihmisten henkilökohtaista elämää rikotaan ja heitä syyllistetään tuomalla asiantuntijoita lopettamaan keskustelut jo kotiseinien sisään. Useassa taloyhtiössä ei talokirjoihin merkitä remontin aikana tapahtuneita virheitä tai esim. vesivahinkoja. Ja kun niistä vaietaan, tulevaisuudessa sitten ihmetellään...
Jos teille tulee taloyhtiöremontti, hankkikaa takalukko oveenne ja kirjatkaa tapahtumia ylös. Kuvatkaa tarkastuskäynnit ja työn jälki, älkää vastaanottako asuntoonne ketään yksin. Jos kysymyksiin ei vastata, jos remontista ei saa puhua yhtiökokouksissa, eikä mihinkään oteta kantaa, eikä mitään myönnetä, hankkikaa joku raavas tyyppi ja viekää puheenjohtaja/isännöitsijä talon taa... ei näissä asioissa puheet auta ja kirjoituksiahan ei kukaan lue. Tilaajavastuu on taloyhtiön hallinnolla! 

Miksi kirjoitin kaiken ylös?
Toteutin tässä talossa muuttoni jälkeen yhden päätökseni, jonka olin huomannut julkisivuremontin aikana edellisen taloyhtiöni hallitusjäsenenä. Kun kaipasimme jälkiselvityksiin tietoja tapahtuneista asioista, kukaan ei jälkeenpäin muistanut niitä! Siksi kirjasin täällä kaiken ylös. 

2012/03/23

Käräjäoikeuden tuomiosta

Tuomiot ovat julkisia asiakirjoja, niinpä muokkasin siitä koosteen.
Käytän alla asianosaisista seuraavia kirjaimia:

X on taloyhtiömme isännöitsijä,
Z toisen toimiston vastaava isännöitsijä,
Y on urakoitsija,
ja vastaaja olen minä.

Blogia käsiteltiin vain tulosteista. Käräjäoikeuden istunnossa syyttäjä luki tulosteista yksittäisiä lauseita, toistaen samoja jopa kolmekin kertaa, sillä asianosaiset olivat tulostaneet tekstejä useaan otteeseen. Sanoin syytettä sekavaksi puuroksi. Tämän jälkeen asianosaiset alkoivat vaihdella ja muunnella esitettyjä lauseita. Mm. päälleajopelkoni käännettiin, että uhkaan ajaa Y:n päälle (polkupyörälläkö). Erityisesti X ja Z lukivat ja tulkitsivat tekstejä väärin, näkivät sanoja ja asioita, joita en ollut kirjoittanut. Y väitti minun kirjoittavan runsaasti häntä koskevia asioita tietokantavihjeoppien otsikkoja myöten ja varsinkin nimettömät kirjoitukset yrityksistä olivat hänestä juuri häntä tarkoittavia.
Muuttuneista suurista vaatimuksista en saanut mitään tietoa ennen uutta siirrettyä istuntopäivää. Tuomiossa ei ole mitään kuulusteluihin tai aiempiin vaatimuksiin liittyvää aineistoa.

Itse blogia tai siinä kerrottua taloyhtiöni remonttia ei käsitelty. Minä puhuin blogistani ja kerroin sen muokkaamisesta.

Tuomion sisällöstä poimittua

("lainausmerkkien välissä on suora kopio tuomiosta"
ja vino teksti sen perässä on oma lisäykseni)
Syyksilukeminen perustuu kirjallisiin todisteisiin (joita huomioitiin 2 kpl eli isännöintisopimus v. 2006 ja yksi sähköposti 5.4.2009) sekä asianosaisten ja vastaajan todistelutarkoituksessa antamiin kertomuksiin.

Tuomiossa lukee blogin aloittamisesta:
"Tulosteessa ei ole blogikirjoituksia, joiden päivämäärä olisi huhtikuuta 2010 aikaisempi. Vastaaja on kertonut muistavansa varmasti, että hän on aloittanut blogikirjoittelunsa huhtikuussa 2010. Asianomistaja Y on puolestaan kertonut nähneensä vastaajan ensimmäiset blogikirjoitukset vuonna 2009, asianomistaja Z kesällä 2011 ja X syksyllä 2011. Z on kertonut huomanneensa blogin selatessaan yrityksensä hakusanalla tehdyn haun tuloksia. X on kuullut saaneensa tiedon blogista Z:lta. Y on kertonut lisäksi että useampi hänen yhteistyökumppaneistaan on tullut puhumaan hänelle vastaajan blogista.”
Sekä X että Y kuulivat blogista minulta takuutarkastuksen yhteydessä kesäkuussa 2010, jonka voi lukea tunnisteesta Oma kokemus remontista, osa 8: Taloyhtiömme takuutarkastus. Molemmat X ja Y kertoivat istuntosalissa ja kuulusteluissa lukeneensa blogikirjoituksiani jo vuonna 2009?

Tuomiossa lukee isännöintisopimuksista:
”Valheelliseksi vihjaukset isännöintisopimusten siirroista on osoittanut X ja Z kuulemiset todistelutarkoituksessa. He ovat uskottavasti kertoneet, että kyseisessä taloyhtiössä yritysten välinen työnjako on ilmoitettu selvästi ja pysynyt alusta asti samana: isännöintitoimisto X on käyttänyt yritys Z:ää alihankkijana vain kirjanpidossa ja vuokranvalvonnassa. Kertomuksia tukee tältä osin yritys X:n kirjallisena todisteena esittämä isännöintisopimus.”
Kirjallinen todiste oli isännöitsijä X:n v. 2006 isännöintisopimus (josta ei kopiota toimitettu?), jolloin tiliasioista vastasi vielä toinen yritys. Yrittäjä Z:n toimisto aloitti v. 2010 lopulla, kun entiset X:n työkaverit tuosta toisesta tilitoimistosta siirtyivät sen palvelukseen, toinen isännöitsijäksi ja toinen sen toimistoon.

Tuomiossa lukee asioiden tarkistamisesta:
”Vastaajan tarkoitusta loukata asianosaisia tukee se, että Z on todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut blogissa olleen valheita, joiden totuudenmukaisuuden vastaaja olisi voinut tarkistaa yhdellä puhelinsoitolla, mitä vastaaja ei ole Z:n mukaan tehnyt. Myös Y on todistelutarkoituksessa kertonut, ettei vastaaja ole tarkastanut häneltä kertaakaan tietoja, joista vastaaja on kirjoittanut blogiinsa.”
Kun naapuritalosta sanottiin, että isännöitsijä X oli kertonut lopettaneensa ja oli heille suosittanut siirtoa Z:n toimistoon, soitti naapurini isännöintitoimisto Z:n toimistoon. Sieltä sanottiin, että isännöintisopimuksemme oli siirretty heille. Oikeudessa Z ja X kertoivat suuttuneensa, kun näkivät kyseisen Z:n isännöitsijän nimen blogissani. Miksi X isännöitsijä suuttui toisen yrityksen isännöitsijän nimestä?
Vuonna 2009 kesäkuussa laitoin kirjaamani päiväkirjamerkinnät remontista sekä isännöitsijälle ja urakoitsijalle, joka toi todisteena sähköpostin vuodelta 2009, minkä liitteenä oli remontin raportti. En saanut tuolloin heiltä mitään palautetta sen sisältöön. Istunnossa he sanoivat, etteivät olleet välittäneet vuoden 2009 kirjoituksistani, joita väittivät istunnossa blogikirjoitteluksi.

Tuomiossa lukee kommentoimisesta:
"X on todistelutarkoituksessa kuultaessa uskottavasti kertonut, että ennen asian viemistä oikeuteen vastaajalle annettiin mahdollisuus perua blogikirjoitukset ja pyytää anteeksi, mutta kirjoittelu ei loppunut. Lisäksi X on kertonut, että blogiin kirjoittaminen tai kirjoitusten kommentoiminen ei ole ollut mahdollista. Vastaaja on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että blogi on ollut aluksi avoin lukijoiden kommenteille mutta hän on jossain vaiheessa estänyt ulkopuolisilta kommentointimahdollisuuden.”
Heillä on koko ajan ollut sähköpostiyhteys minuun, mikä on sama kuin kommentointimahdollisuus (se tulee s-postiin blogin kautta). Oletan, että he luulevat, että kommentoinnin kautta voi kirjoittaa suoraan blogiin?

Tuomiossa päätellään:
”Vaikka vastaaja on kirjoittanut taloyhtiöihin, isännöintiin ja remontteihin liittyvistä asioista sivukaupalla myös yleisellä tasolla, ei käräjäoikeudelle ole esitetty mitään todistelua josta ilmenisi, että blogissa olisi Y:n ohella muita putkiremonttiurakoitsijoita. Lisäksi blogissa on tulosteen perusteella, moneen otteeseen mainittu X isännöinti ja Z isännöinti. Todistelutarkoituksessa kuultuina asianosaiset X ja Z ovat uskottavasti kertoneet, että X isännöinti samastuu suoraan X:n henkilöön ja Z isännöinti Z:n henkilöön.”
Tässä remontissa oli kaksi urakoitsijaa, joista Y on rakennusliike ja putket korjasi LVI- asioista vastannut yritys. Molempien nimet ovat blogin alussa. Lehtikirjoittelun jälkeen, pidetään oikeudenkäynnistä kertoneissa lehtijutuissa putkiliikkeenä tuota toista yritystä. Kyseisen firman johtaja lupasi korjata tehdyt virheet, eikä juoksuttanut tarkastajia katsomassa, siksi firma ei esiinny kirjoituksissani muiden tavoin (...mutta jätti korjauslupauksensa tekemättä).
Tekeekö samastuminen asianosaisista ei-yrittäjiä, silloin kun on yksityisyrittäjä alatoiminimen haltijana? Onko taloyhtiöön palkattu työntekijä yksityishenkilönä työssään?

Tuomiossa lukee laittomuuksista:
Tulosteesta ilmenee, että blogissa on ollut paljon viittauksia laittomuuksiin, hölmöilyyn, salailuun ja huijauksiin. Isännöitsijään viitaten blogissa on lukenut muun muassa: ”Isännöitsijä johti asiat aina vastapuolen selvitettäväksi ohi asunto-osakeyhtiölain ja hallituksen”. Käräjäoikeudelle ei kuitenkaan ole esitetty minkäänlaista näyttöä, joka tukisi sitä että isännöitsijä olisi tosiasiassa toiminut mitenkään lainvastaisesti tai ohittanut taloyhtiön hallituksen.”
Tämä naurattaa talossa lähes kaikkia, - ja samoin ajatteleviakin löytyy jopa kättä pidemmän kanssa. X myönsi istunnossa kysyessäni välttäneensä asioiden jakamista kaikkien hallitusjäsenten kanssa ja oli yhdessä urakoitsijan kanssa tilannut saman tarkastajan. 

Tuomiossa lukee korvauksista:
”Vastaaja on kiistänyt asianosaisten korvausvaatimukset perusteeltaan ja määrältään. Asianomaisen Y:n oikeudenkäyntikuluihin ei vastaajalla ole kuitenkaan ollut huomauttamista.”
Kun istunto oli ohi, kulki Y:n asianajaja pöytäni ohi ja jätti sen kulmalle päämiehelleen osoitetun laskun. Ilmeisesti ele tarkoitti sitä, että se tulee sinun maksettavaksesi. Mitään asiasta ei puhuttu, eikä kysytty!
Korvausvaatimukset olivat vielä kuulustelussa olleet 500 euroa /henkilö ja laatanpoistolasku. Mutta istunnossa kaikki vaatimukset nousivat n. 15 000 euroon yhteensä. Vain yksi tyytyi aiemmin ilmoittamaansa.

Tuomiossa lukee:
”Vastaaja on ollut halukas vaikuttamaan negatiivisesti valitsemiensa elinkeinoharjoittajien maineeseen.”
Valitsemiensa? Eikö huono työn laatu vaikuta aina maineeseen. Halukkuudella korjata virheet voi asiaan vaikuttaa. Valinnan puolueellisuudestahan remonttitarinani kertoo.

Tuomiossa lukee myös:
”Silti kukaan asiaosaisista ei ole ollut kirjoittajan ensisijainen kohde, mitä käräjäoikeus pitää uskottavana. Henkilöiden nimiä vastaaja on laittanut blogiin, koska hän on toivonut että nämä henkilöt muuttaisivat tapojaan”
Ennen takuutarkastusta (minkä taloyhtiön järjesti 2 v. remontista) halusin minimoida aiemman käytöksen ja uhkailut. Kerroin etukäteen, että julkaisen nimet blogissani, koska uskoin sen vaikuttavan heidän käytökseensä asunnossani. 

Tuomiossa arvioidaan tyyliä seuraavasti:
”Käräjäoikeus ei pidä vastaajan blogissa esitettyä kritiikkiä ja väitteitä uskottavuudeltaan kovinkaan vakavasti otettavina. Joka tapauksessa väitteissä yhdistetään asianomistajat elinkeinoharjoittajina rikollisuuteen, joka on halventava ja selvästi ylittää sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.”
ja toisaalla:
”Blogin tyyliä käräjäoikeus pitää tulosteen (yhdenkö?) perusteella ilmeisen asiattomana, yliampuvana, herjaavana ja vihaisena. Blogissa on esitetty kovaa kritiikkiä useille tahoille kuten urakoitsijoille, isännöitsijöille, taloyhtiön hallituksille, ja remonttien tarkastajille. Blogissa vastaaja on esittänyt laajasti hänen omia kokemuksiaan, kuulopuheita, leikkeitä muista lähteistä, avoimeksi jääviä kysymyksiä ja vastaajan omia olettamuksia.”
Mitähän leikkeet ovat? Puhuin linkeistä, joita olen liittänyt blogiini.
Kaikki tapahtumat ovat olleet asiattomia ja ylimielisiä, ei ole tarvinnut itse niitä keksiä. Olen itse yllättynyt näin kiinteästä yhteistyöstä kaikkien osapuolten välillä. Minulle olisi riittänyt vain taloyhtiön pari syyllistä. He ovat vastuussa osakkaille.
Tässä maassa saa vain ampumalla huomiota ja ymmärrystä hätäänsä, ei niistä kirjoittaa saa. Koko yhteiskunta miettii miten sellaiset teot estetään, ja samalla se väheksyy yksittäisen ihmisen kokemuksia hänen omassa talossaan, hänen kotonaan! On hyväksytympää jäädä uhriksi pieleen menneiden asioiden äärellä.
Ne lähipiiriini kuuluvat veljekset, joille sattui toiselle hometalo ja toiselle huonosti rakennettu talopaketti olisivat hyvää kaljaseuraa näille päättäjille ja yrittäjille. Siitä seuraisi mielenkiintoinen ”ilta”!
Asianosaiset vaativat blogini poistamista, mutta sellaista ei ole tuomiossa. En voisi hyväksyä sananvapauden rajoittamista, sillä silloinhan kaikki kotiblogit ja rintamamiestaloblogit pitäisi vaatia poistettaviksi. Tällaista on ihmisen elämä kerrostalossa osakkeenomistajana.

Voiko näihin yrittäjiin luottaa
Minulta on kysytty (kyse on tuttavapiiristäni livessä) tämän kevään aikana mielipiteitäni yrittäjistä, joita blogissani mainitsen, mm. heidän tarjouspyynnöistään ja voiko heihin luottaa? Vastaukseni on se, että nimensä esille saanut yrittäjä taatusti varoo enemmän kuin sellainen, jolta vastaava kokemus vielä puuttuu. Nämä eivät ole ainoita. Mutta kysykää suoraan heiltä itseltään, onko heidän linjansa remonttivaikeuksien äärellä yhä samanlainen?
Tämä tarina kertoo kokemuspohjaisesti siitä, miten alalla toimitaan jos se mahdollistetaan. Ei tässä urakoitsija erityinen pahis ole. Ja minähän kehun remontin työmiehiä tekstissäni: "Kiitos työmiehille ja kaupan myyjille" Mikä tahansa firma voisi olla nimettynä vastaavassa, jos toinen osapuoli eli taloyhtiö sen sallii. Siellä ovat päävastuulliset. Harkitkaa vain tarkasti niitä eläkeikäisiä sekä hallitukseen tai isännöitsijöiksi, joilla vastuu on jo hämärtynyt ja omien etujen ajaminen on keskeistä.

2012/03/22

Tuomiosta kirjoitettua lehtijuttujen perusteella

”Rakennus- ja isännöintialalla ei ole sosiaalinen media hallussa?” näillä sanoilla pohditaan tuomion lehtikirjoittelua UusiSuomen puheenvuorossa:
”Ainakin lehtijuttujen perusteella tuomio on ollut täysin älytön - mikä ei ole kovinkaan ihmeellistä, koska suomalainen oikeuslaitos ei ole yleensä kovin hyvin perillä internetin toiminnasta. Tässä on vielä kaiken lisäksi hyvä esimerkki journalismin surkeasta laadusta. En itse ainakaan törmännyt yhteenkään kunnolla kirjoitettuun juttuun aiheesta, vaan kaikki oli julkaistu sillä oletuksella, että käräjäoikeuden tuomio olisi ollut täysin aiheellinen.”

Kiitos kaukonäköisyydestäsi tekstin kirjoittaja Samuli Pahalahti: Oikeuskäsittelyäni siirrettiin vain päivää ennen sovittua, että saatiin lisäaikaa järjestellä minulle kunnon ”oikeuskälli”. Minut lähetettiin suden suuhun ilmoittamatta uusista vaatimuksista tai että paikalla on avustja. Paikallislehden toimittaja sai tiedot "oikeuden edustajalta" vain pari tuntia istunnon jälkeen. Ja oikeusaputoimistosta heitettiin sen jälkeen pihalle: ”Menit sinne, kun vaatimuksetkin olivat niin suuret? Ei sitä nyt ihan kaikkea tarvitse nettiin kirjoittaa! Äläkä nyt enää kirjoittele...!”

Kirjoittaja jatkaa: ”Oikeussalissa on aina mahdollista voittaa, mutta se ei palauta kunniaasi asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden silmissä, mikäli olet mokannut keskustelun sosiaalisessa mediassa. Aidosti hyvän palvelun kysyntä tulee kasvamaan lähivuosina, kun ihmiset huomaavat, miten helppoa on hankkia tietoa firmojen luotettavuudesta sosiaalisen median tarjoamia verkostoja pitkin. Jos rakennusfirmat (ja asuntoyhtiöt ja isännöitsijät ja remonttivalvojat) haluavat puolustaa kunniaansa, ei sitä enää nykypäivänä kannata tehdä oikeussalissa."

Sain heti palautteen myös taloyhtiön puheenjohtajalta: ”Toivottavasti otit opiksesi ja jatkossa vieläkin enemmän” Oli kopionut lehtijutut ja laittanut ne ilmoitustauluillemme.