PUTKIREMONTTI -blogi taloyhtiöstä

PUTKIREMONTTI -blogi taloyhtiöstä

2011/02/20

Sopimuksen sisällöstä ja lisälaskuista

Sain helmikuussa kirjeen, jossa ilmoitetaan urakoitsijan laittavan perintään ylimääräisen laatanpoistolaskuni, jos en sitä maksa. Hän aloitti maksumuistutusten lähettämisen siitä takuutarkastuksen jälkeen kesäkuussa. Mihin lasku perustuu ja kuka on sopinut ja mitä?

Sopimuksen sisällöstä
Onko hallitus tehnyt kokonaisurakkasopimuksen, jossa urakoitsija ottaa korjatakseen 50 vuotta vanhat kylpyhuoneet? Vai onko se sopinut, että jos kylpyhuone on korjattu jälkeenpäin ja siinä on laatoitusta enemmän kuin alkuperäisessä, osakas joutuu maksamaan lisälaskun alkuperäisen laatoituksen ylittävästä osasta?
Onko remontin päätöksenteossa noudatettu asunto-osakeyhtiölakia? Se on keskeinen ongelma tässä taloyhtiössä ja hallituksen tavoissa. Jos tehdään päätös, joka kohdistuu osakkaiden elämään ja heidän varojensa käyttöön, asia tulee sopia yhtiökokouksessa, joka on korkein päätöksentekoelin taloyhtiössä. Talon hankinnoissa kustannukset jaetaan osakkeiden lukumäärän mukaan tasaveroisesti, vaikka niissä jouduttaisiin tekemään eritasoisesti työtä.
Remonttilupaa ei pitäisi osakkaiden antaa vajavaisilla tiedoilla, joita vain hankesuunnitelman nimissä annetaan. Se on pelkkä arvio ja silloin tietämätön taloyhtiö on altis myöhemmin vääristyneille tiedoille ja maksuille. Vaatikaa aina lopullinen suunnitelma hinta-arvioineen ja pyytäkää näytettäväksi myös laatat ja kalusteet (mallikylpyhuone) ennen kuin annatte luvan aloittaa! Tässä taloyhtiössä hankesuunnitelman hinta-arviota esitetään aina jälkeenpäin jopa koko remontin lopullisena hintana!!

Palautteeni:
Laitoin perintäkirjeen saatuani asianajotoimistolle palautteen putkiremonttiin liittyvästä ylimääräisestä laatanpoistolaskusta ja pyysin, että perintäasia käsitellään oikeudessa:

1. Laskuun merkitty laattapurkutyö on osa taloyhtiön tilaamaa kokonaisurakkasopimusta. Putkiremontin tilaajaosapuoli on taloyhtiö ja sopimukset on allekirjoittanut hallitus. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hinnoitteluperuste on tasavertainen osakkeiden lukumäärän mukaan, vaikka niissä jouduttaisiinkin tekemään eritasoisesti työtä.

2. Osakkaille urakoitsija ilmoitti ennen remonttia laatta- ja saumavaihtoehdot, joiden hinnat määräytyivät sen mukaan mitä valitsi. Taloyhtiö hoiti niiden laskutuksen ja työhön liittyneet urakoitsijan hyvitykset osakkailta heidän valintojensa mukaan. Taloyhtiö ei ole missään vaiheessa kertonut osakkaille sopimukseen perustuvasta laatanpoiston lisälaskusta, joka kohdistui muutamiin asuntoihin.

3. Kuulin laatanpoiston lisälaskuasiasta naapureiltani. Työmiehet väittivät, että he ovat sopineet vain alkuperäiskuntoisten 1960-luvun kylpyhuoneiden korjaamisesta. Urakoitsija väittää, että näin on sopimuksessa taloyhtiön kanssa sovittu. Oletan että lisälaskutusasian on urakoitsija yksipuolisesti päättänyt.

4. Sopimusepäselvyydet. Kumpikaan osapuoli ei ole pyynnöistäni huolimatta sopimuksen sisältöä tai kopioita siitä esittänyt. Taloyhtiön isännöitsijä väittää että urakan työselosteet ja sopimukset ovat hallituksen salaisia asiakirjoja. Hallitusjäsenvanhukset eivät tajua sopimusasiaa ollenkaan. Putkiremontista ei ole saanut puhua mitään remontin jälkeisissä yhtiökokouksissa. En ole antanut hallitukselle vastuuvapautta. Asunto-osakeyhtiölaista poikkeava sopimussisältö on hallituksen henkilökohtaisella vastuulla, jos sitä ei ole hyväksytty yhtiökokouksessa.

5. Laskussa mainittu tilaaja ”Asunto Oy X:n asukkaat” ei ole kelvollinen sopimuskumppani, koska sellaista sopimussuhteista yhteisöä ei ole. On vain asunto-osakeyhtiö ja yksittäisiä asukkaita sekä osakkaita. En ole yksityishenkilönä tilannut mitään laatanpoistoa. Se kuului taloyhtiön teettämään urakkaan.
Lisäksi mainitsin että laskutuskäytäntö on ollut ailahtelevaa: laskua ei lähetetty edes pyynnöstä oikeaan osoitteeseen eikä laskuerittelyä annettu. Maksumuistutukset aloitettiin takuutarkastuksen hyväksynnän jälkeen kahden vuoden kuluttua remontista.

Osakkaiden osa ja vastuu

Tämä taloyhtiö elää aikaa, jota taloyhtiöt elivät 30 - 40 vuotta sitten, jolloin hallitusjäsenyys oli ylpeyden aihe! Ei silloin tarvinnut käsitellä isoja remonttiasioita, riitti kun pidettiin huolta talon asukkaiden sopivuudesta naapureiksi. Mitä täällä harrastetaan vieläkin.
Miten uudet osakkeenomistajat voisivat oppia ja tutustua koskaan oikeaan systeemiin, kun talossa liikutaan laittomuuden rajamailla ja hallitusjäsenet päättävät itse keitä "otetaan" hallitukseen? 

Osakkaan tulee huolehtia omaisuudestaan
Asunto-osake muuttuu usein ostamisen jälkeen henkilökohtaiseksi hyödykkeeksi, kun se koetaan vaihtoehtona vuokra-asumiselle. Vastuusta sen hoidossa ei olla kiinnostuneita, kun se voidaan huoltaa muilla. Maksetaan aina vain enemmän, ajattelematta, saadaanko vastinetta rahoille tai kenen taskuun ne menevät. Ei kysytä edes remontin hyväksymistilanteessa, mitä me ostimme. Tehdään vain niin kuin isännöitsijä ja puheenjohtaja sanovat.


Kollektiivinen vastuu vai osattomuus
Mutta vastuuasiaa voi myös taloyhtiö opettaa. Kollektiivista vastuuta eli kaikkien osakkaiden tekoja ja huomioita talon kehittämiseksi voi talon hallinto vahvistaa tulemalla vastaan esim. pihanhoidon tai rikkoutuneiden kohteiden ilmoituksiin positiivisesti suhtautumalla. Käytöksellä saa myös paljon aikaan hyvää, jos tahtoa on. 

Jos sinulle vastataan, ettei meidän rapussa tällaista ole, kyllähän tämän pitäisi sinulle kelvata tai onhan tämä sentään parempaa kuin Venäjällä, et halua talollekaan enää mitään hyvää, koska sinut siirretään osattomana sen ulkopuolelle.
Täällä pidetään huolta vain "oikeista naapureista", muita kohtaan käyttäydytään huonosti. Talossa on hyväosaisten (hallitusjäsenten)puoli, ja huono-osaiset pitäkööt itse huolta asioistaan. 

Huonoja remontteja
Kiinteistön korjaaminen on täällä lyhytjänteistä yhden asian hoitamista kerrallaan.
Talossa on tehty huonoja remontteja. Kaikessa on säästetty ja korjausratkaisuja niiden jälkeen on jouduttu tekemään, jopa terveystarkastajan päätöksillä. Eräät talousasiat ovat esityslistalla joka vuosi, kun niitä ei osata päättää tai edes ehdottaa, mitä niiden kanssa tehdään. Tälle hallitukselle ei pitäisi antaa enää mitään lupia yhdenkään remontin tekemiseen. Parempi, ettei tehdä mitään, kun tehdään ”sutta”.

Mutta ovatko osakkaat aidosti huolissaan, - eivät!
Toivovat vain että isännöitsijä hoitaa asiat kuntoon tai valitaan uusi isännöitsijä! Niin he eivät tajua, että huonoa hallitusta ei hyvä isännöitsijä välttämättä miksikään muuta.