Sain helmikuussa kirjeen, jossa ilmoitetaan urakoitsijan laittavan perintään ylimääräisen laatanpoistolaskuni, jos en sitä maksa. Hän aloitti maksumuistutusten lähettämisen siitä takuutarkastuksen jälkeen kesäkuussa. Mihin lasku perustuu ja kuka on sopinut ja mitä?
Sopimuksen sisällöstä
Onko hallitus tehnyt kokonaisurakkasopimuksen, jossa urakoitsija ottaa korjatakseen 50 vuotta vanhat kylpyhuoneet? Vai onko se sopinut, että jos kylpyhuone on korjattu jälkeenpäin ja siinä on laatoitusta enemmän kuin alkuperäisessä, osakas joutuu maksamaan lisälaskun alkuperäisen laatoituksen ylittävästä osasta?
Onko remontin päätöksenteossa noudatettu asunto-osakeyhtiölakia? Se on keskeinen ongelma tässä taloyhtiössä ja hallituksen tavoissa. Jos tehdään päätös, joka kohdistuu osakkaiden elämään ja heidän varojensa käyttöön, asia tulee sopia yhtiökokouksessa, joka on korkein päätöksentekoelin taloyhtiössä. Talon hankinnoissa kustannukset jaetaan osakkeiden lukumäärän mukaan tasaveroisesti, vaikka niissä jouduttaisiin tekemään eritasoisesti työtä.
Remonttilupaa ei pitäisi osakkaiden antaa vajavaisilla tiedoilla, joita vain hankesuunnitelman nimissä annetaan. Se on pelkkä arvio ja silloin tietämätön taloyhtiö on altis myöhemmin vääristyneille tiedoille ja maksuille. Vaatikaa aina lopullinen suunnitelma hinta-arvioineen ja pyytäkää näytettäväksi myös laatat ja kalusteet (mallikylpyhuone) ennen kuin annatte luvan aloittaa! Tässä taloyhtiössä hankesuunnitelman hinta-arviota esitetään aina jälkeenpäin jopa koko remontin lopullisena hintana!!
Palautteeni:
Laitoin perintäkirjeen saatuani asianajotoimistolle palautteen putkiremonttiin liittyvästä ylimääräisestä laatanpoistolaskusta ja pyysin, että perintäasia käsitellään oikeudessa:
1. Laskuun merkitty laattapurkutyö on osa taloyhtiön tilaamaa kokonaisurakkasopimusta. Putkiremontin tilaajaosapuoli on taloyhtiö ja sopimukset on allekirjoittanut hallitus. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hinnoitteluperuste on tasavertainen osakkeiden lukumäärän mukaan, vaikka niissä jouduttaisiinkin tekemään eritasoisesti työtä.
2. Osakkaille urakoitsija ilmoitti ennen remonttia laatta- ja saumavaihtoehdot, joiden hinnat määräytyivät sen mukaan mitä valitsi. Taloyhtiö hoiti niiden laskutuksen ja työhön liittyneet urakoitsijan hyvitykset osakkailta heidän valintojensa mukaan. Taloyhtiö ei ole missään vaiheessa kertonut osakkaille sopimukseen perustuvasta laatanpoiston lisälaskusta, joka kohdistui muutamiin asuntoihin.
3. Kuulin laatanpoiston lisälaskuasiasta naapureiltani. Työmiehet väittivät, että he ovat sopineet vain alkuperäiskuntoisten 1960-luvun kylpyhuoneiden korjaamisesta. Urakoitsija väittää, että näin on sopimuksessa taloyhtiön kanssa sovittu. Oletan että lisälaskutusasian on urakoitsija yksipuolisesti päättänyt.
4. Sopimusepäselvyydet. Kumpikaan osapuoli ei ole pyynnöistäni huolimatta sopimuksen sisältöä tai kopioita siitä esittänyt. Taloyhtiön isännöitsijä väittää että urakan työselosteet ja sopimukset ovat hallituksen salaisia asiakirjoja. Hallitusjäsenvanhukset eivät tajua sopimusasiaa ollenkaan. Putkiremontista ei ole saanut puhua mitään remontin jälkeisissä yhtiökokouksissa. En ole antanut hallitukselle vastuuvapautta. Asunto-osakeyhtiölaista poikkeava sopimussisältö on hallituksen henkilökohtaisella vastuulla, jos sitä ei ole hyväksytty yhtiökokouksessa.
5. Laskussa mainittu tilaaja ”Asunto Oy X:n asukkaat” ei ole kelvollinen sopimuskumppani, koska sellaista sopimussuhteista yhteisöä ei ole. On vain asunto-osakeyhtiö ja yksittäisiä asukkaita sekä osakkaita. En ole yksityishenkilönä tilannut mitään laatanpoistoa. Se kuului taloyhtiön teettämään urakkaan.
Lisäksi mainitsin että laskutuskäytäntö on ollut ailahtelevaa: laskua ei lähetetty edes pyynnöstä oikeaan osoitteeseen eikä laskuerittelyä annettu. Maksumuistutukset aloitettiin takuutarkastuksen hyväksynnän jälkeen kahden vuoden kuluttua remontista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti