Onko LTO:n lisääminen hyvä ratkaisu talon lämmitysongelmaan?

Viime kevään päätöksellä taloon tullaan liittämään LTO -ilmankiertojärjestelmä. Suunnitelma epäilyttää näistä syystä. Isännöitsijän tiedotustyyli on yksioikoista: LTO-järjestelmän lisääminen kiinteistöön. Aivan kuin hän ei tietäisi kovinkaan tarkasti, mitä aiotaan tehdä! Lisäksi juuri saapuneessa kevään toimintakertomuksessa hankesuunnittelussa käytetyn asiantuntijan nimeä ei mainita.

Remontti on jo kilpailutettu ja luvat saatu. Asia käsitellään kevään yhtiökokouksessa uudelleen, koska siitä tulee teknisten ratkaisujen takia kalliimpi. 

Jo nyt on käytetty luvan ja hankesuunnittelun tekoon n. 8000 euroa ja lisää pyydetään aiempaan koko remontin hintaan 20 000 euroa. Koska remontin suunnittelutapa on sama kuin aina ennenkin, kaiketi valvojan ja siivoojan palkkoihin menee vielä lisäksi 10 000.

Mikä on LTO?

RefGroup kertoo selkeästi, mikä on LTO: ”LTO laite on koneellinen ilmanvaihtoyksikkö, joka esilämmittää sisään tulevan kylmän ilman ulosmenevän poistoilman avulla. LTO ei ole lämmityslaite. Lämmön talteenottolaite (LTO) ja ilmalämpöpumppu ovat kaksi eri laitetta. Ilmalämpöpumppu ei ole ilmanvaihtokone, vaan lämmityslaite, jonka avulla voidaan siirtää lämpöenergiaa talon ulkopuolelta sisään tai päinvastoin.

Nämä kaksi laitetta yhdessä täydentävät toisiaan: LTO suodattaa taloon tulevan ulkoilman esilämmittäen sitä samalla. Ilmalämpöpumppu tuottaa taloon tasaisen lämmön, tarjoaa jäähdytyksen kesähelteillä, poistaa kosteutta sekä puhdistaa sisäilmaa.”

Eli taloon ei lisätä pelkkää LTO:ta vaan myös lisälämmitysjärjestelmä.

Tekniset ratkaisut

Kiinteistöliitto kehottaa suunnitelmallisuuteen:...”helpointa lämmönkeruuputkiston rakentaminen on käyttövesiputkien tai viemäreiden uusinnan yhteydessä. Tällöin lämmönkeruuputket voidaan mahdollisesti sijoittaa vesijohtojen tai viemäreiden kanssa samaan hormitilaan tai koteloon, ja näin säästää rakennusteknisissä töissä.”

”Poistoilmalämpöpumppujärjestelmää suunniteltaessa on pohdittava asuinkerrostalon lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa on oltava ymmärrystä niin lämmitysjärjestelmistä, ilmanvaihdosta kuin lämpöpumpuista.

Yleisesti onnistuneet ovat ne rakenteet jossa ullakolla tai katolla pyörivä laitteisto jäähdyttää asunnoista imettävän poistoilman pariasteiseksi. Talteen saatu lämpö hyödynnetään kesällä käyttöveden ja talvella kiinteistön lämmittämiseen erillisen järjestelmän avulla ja maalämmöllä.”

Koska meille valmistui jo putkiremontti ja ilmastointia on jouduttu korjailemaan viime vuosina useaan otteeseen, tuntuu ettei LTO-järjestelmän lisäämiseen ja talon ilmanvaihtoon ole perehdytty etukäteen kunnolla.

Täällä on hiekkapuhallutettu seinät 90-luvulla (aine tuli alas seiniltä vuodessa), sitten hankittiin taloon uudet ikkunat (vain toiselle puolelle) ostaen vääränlaiset tuloilma-aukot moottorilla ilmastoituun taloon. Näin saatiin aikaan alipaineistettu talo, missä sukat pyörivät jalassa vedon takia. Hallitus hankki uuden ilmastointimoottorin parantamaan ilmanvaihtoa heidän päätyynsä taloa. Kun vanha huippuimuri lopetti toimintansa putkiremontin jälkeen tässä päässä, sekin jouduttiin uusimaan. 

Hallitus viivyttelee nyt koko julkisivun korjausta, ja he laittoivat ”laastia ulkohalkeamiin” viime kesänä (olisi pitänyt käyttää lämpöpuhallusta, sanoi muurari nauraen). Sillä he tiivistivät kaiketi julkisivua, että lämpö pysyisi sisällä. Nyt pelastajaksi suunnitellaan LTO -ilmankierrätysjärjestelmän uusimista! 

LTO ja lisänä PILP?

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry. kertoo lisää eri vaihtoehdoista. On poistoilmalämpöpumput PILP, ulkoilma-vesilämpöpumput UVLP ja ulkoilma-ilmalämpöpumput ILP jne. Ehkä meille hankitaan PILP poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa energian ilmanvaihdon poistoilmasta ja luovuttaa sen joko lämmitysjärjestelmän ja /tai käyttöveden ja/tai tuloilman lämmitykseen?

Uudet laitteet käyttävät sähköä toimiakseen

Kiinteistöliitto kehottaa varovaisuuteen, sillä eräissä tapauksissa riittäisi julkisivun parantaminen tuomaan samat säästöt. Osa säästöstä hupenee kasvavaan sähkölaskuun, sillä lämmön talteenottojärjestelmä kuluttaa sähköä! 
Kyseiset laitteet käyttävät sähköä toimiakseen ja yleensä hyvään tulokseen pääsemiseksi pitää vielä säätää kiinteistön patteriverkosto. Eli että lämpötilat pidetään alhaisina. Ja sitähän tähän taloon ei haluta. 
Lisäksi julkisivun olisi pidettävä lämpö sisällä. Sitä vaatimustakaan tämä talo ei täytä. 

Seuraan remontin etenemistä ja sen onnistumista.